tiistai 21. elokuuta 2012

Sweet dreams or not?


Taas yövuorojen aika. Ennen nautin yövuoroista, enkä pitänyt niitä kovinkaan raskaana. Oikeastaan viihdyin hyvin yksinäni työpaikallani ja sain tehdä rauhassa omia työasioita. Mutta nyt on toinen ääni kellossa. Heti jos en mene nukkumaan klo 22, alkaa järjettömät pahoinvoinnit ja ne kestävät siihen asti että pääsen taas sänkyyn. Oikeastaan mitään hyödyllistä en enää saa töissä aikaiseksi yöaikaan. Ajatuksena on käynyt että lopettaisin yövuorot kokonaan, vaikka usein niitä ei ole. Kuitenkin tuo kolme yötä kuukaudessa tuntuu mahdottomalta.
Löytyykö teidän joukosta vuorotyöläisiä? Olisi mielenkiintoista kuulla miten teidän vaihtuvat työaikanne vaikuttavat raskauteenne tai raskautenne työhönne? Miten olette toimineet asian suhteen?

Unisin terveisin Anniina

2 kommenttia:

  1. No hei taas, kommentoin jo tohon yhteen postaukseen mut nyt ku satuin lukemaan tän viel tarkemmin ni kommentoin nyt vielä tähänkin! :D Itse kun siis oon vuorotyöläinen, ni heti kun tulin raskaaks niin lopetin samantien yövuorot, en ois jaksanut millään tehdä niitä kun mullakin jäätävät pahoinvoinnit ja muutenkin unen ja säännöllisen rytmin tarve niin suuri. Mulla oli kesälomaa 4 vkoa ja kesä menikin niiden lomaviikkojen voimin ihan ok mut sit n. 1,5 vkoa sit jouduin jäämään sairaslomalle kun ei enää selkä kestänyt :/ oon siis ravintolatyöntekijä ja kun piti seistä moooonta tuntia ja ravata kiireessä ympäriinsä ni ei tullu mitään siitä työnteosta, sattui vaan joka päivä ja töiden jälkeen itketti kun oli ihan hajalla. Ni nyt oon luultavasti sitten mammalomaan asti saikulla! :) Ei ihan se mitä oisin halunnut mut parempi tää kun kärsiä :( ja ku nytki vähän on jo tuskaista tän mahan ja selän kaa. Nyt oon avautunut kunnolla mun omista raskausongelmista, parasta ehkä käydä tutimaan! :)) Toivottavasti jaksat hyvin töissä ja kandee heti tehdä asialle jotain jos sit vähääkää tuntuu et ei jaksakaan!

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas kommentista! :) Itsellä mahaa ei vielä näy, mutta alkupahoinvoinnit olivat niin kaameat, että ne vetivät minut kokonaan sängynpohjalle. Voin kuvitella kuinka kaameaa olo on, kun tarvitsee vielä kantaa mahaa kaiken muun väsymyksen ja huonovointisuuden lisäksi. Oloni helpotti huomattavasti ensimmäisen 11 viikon jälkeen, mutta pahoinvoinnit alkoivat taas yövuoron jälkeen. Kyllä tuo vuorotyö sekoittaa rytmin totaalisesti, eikä siihen koskaan totu vaikka sitäkin hommaa on jo sosiaalialalla tullut tehtyä 4 ja puoli vuotta. Ehkä minunkin on ryhdistäydyttävä ja kieltäytyä yövuorojen tekemisestä. Asiat tärkeys järjestykseen ;)

    VastaaPoista